Lauritsa17.03.2017 11:22
Ukko-Kulta nappasi kirpparikorista kuitukirjan. Oli jo vuodelta -82, alkuteos-79. Etsin toisenkin kirjan ja selasin erinäisiä sivustoja. Totesin, että täysipainoisen ruuan syömisen täytyy olla varsinainen taitolaji. Lehtivihanneksista ei saa kuituia enempää kuin vehnäpullasta, hyvin harva hedelmä antaa kylliksi c-vitamiinia, viljojen kuidut ovat eriarvoisia ja mikä kenenkin mahaa kronkeloittavia. Yksi sanoo rypsiä aarteeksi, toinen myrkyksi. Ja kun vielä jokaisella on täysin yksilöllinen maha, ei juuri tiedä mitä voisi hyvillä mielin ja eko-omintunnoin syödä.
Ikäväkseni syön pellavansiemenrouhetta kuiduksi, c-vitamiinia purkista, mölleriä ympäri vuoden, vältä suolaa ja erittäinkin sokeria, käytän paljon mausteita, jotten syö liikaa. Ja kaikesta tästä saan tietysti huonon omantunnon, koska en tottele kotimaisia terveystieteilijöitä, jotka vättävät saavansa kaiken tavallisesta arkiruuasta...
Lady17.03.2017 14:58
Ihmisellä voi olla tavoitteita. Minä suosin lähiruokaa.
Koska olen jo lapsena syönyt appelsiineja, en pidä aiheellisena niistä ja muista sitruksista luopumista. Saan paljon hyviä ravintoaineita kotimaisista marjoista, mutta niiden poiminnalla ja pakastimen koolla on jokin raja ja toisaalta vaihtelu virkistää.
Lapsesta lähtien olen tykännyt pullasta. Nykyään syön sitä vähemmän ja harvemmin.
Kotimaisten viljojen leseitä otan mukaani ulkomaille. Loma on miellyttävämpi, kun vatsani toimii hyvin. Pellavarouheen voi tarvittaessa lukea kotimaiseksi, koska pellavankasvatus onnistuu Suomessa.

Hyvät tavoitteet ja armollisuus niiden saavuttamisessa ovat minun tapani.
Meriones19.03.2017 11:06
Ihmisellä on laaja ekologinen lokero, ts. kyky tulla toimeen hyvin erilaisissa oloissa ja erilaisella ruualla. Paimentolaiset elävät pelkällä maidolla, eskimot kalalla. Ihmiselle muodostuu ruokaan sopiva bakteerikanta suolistoon jo lapsuudessa. Siksi ruokavalion muutos saa mahan hetkeksi sekaisin, vaikka se olisi parempaankin suuntaan.

Minä olen poiminut sen, mikä on yhteistä kaikille oppisuunnille: paljon kasviksia, täysjyväviljaa, kasviöljyjä ja kalaa. Leivon ja paistan voilla, koska se kestää kuumuutta ja on luonnontuote. Vältän sokeria ja valkoista vehnää. Ulkolaisten hedelmien sijasta syön marjoja ja kotimaisia omenia. (Paitsi banaania syön, se on minulle hyväksi.)

Luonnon (ja kemikaalien) takia suosin lähiruokaa. Luomusta en perusta, koska suomalainen ruoka on melko puhdasta muutenkin. Jos taas ostan ulkolaista, pyrin ostamaan luomua. Ja Reilun Kaupan tuotteet ovat aina ensisijalla (hinnastaan huolimatta).

Kuitu on ihan ykkösasia. Se ehkäisee melkein kaikkia sairauksia, diabeteksesta syöpään, ja myös laihduttaa! Mutta leseet eivät sovi kaikille, lienevät aika "rajua" tavaraa.

Mutta totta on mitä sanoit, on todella vaikea löytää tietotulvan seasta luotettava tieto, joka ei olisi lobbausta tai myyntipuhetta, tai vanhentunutta, tai kiistanalaista. Siihen vielä se, että jokainen keho on yksilö eikä kaikki sovi kaikille.

Minä syön (lääkärin siunaamana) kalkkia, D-vitamiinia ja kalaöljyä purkista sekä sinkkiä flunssaan.
Meriones19.03.2017 11:12
Huuhaatietoon on vielä lisättävä ne lääkärit ja tutkijat, jotka uskovat keksineensä jotain uutta ja tunkevat julkisuuteen kohutoimittajien innokkaalla avustuksella. Olen ottanut sen linjan, että jos joku ravintoasia on iltapäivälehtien lööpissä tai tv-väittelyssä, mutta ei missään muualla, sen voi jättää omana arvoonsa.
Lauritsa19.03.2017 11:34
Oletteko ajatelleet, että suurinta osaa sitä ruokaa, joka söimme ensimmäiset 10 ikävuottamme, ei enää ole olemassa. Viljat on jalostettu, lehmät on jalostettu, kanat on jalostettu, perunat ovat toisia, hedelmät ovat muita ja jopa marjat ja sienet, nuo muka villit, kasvavat tsernobylinjälkeisessä metsässä ja puulantakannokossa...
Mitä sittenm tulee lähiruokaan ja vielä luomuun, on aika kumallista, että täälläpäon renkaaseen liittyäkseen tarvitsee välttämättä auton..
Lady19.03.2017 13:22
Lauritsan ketjuun on lisättävä, että kasvikset olivat omalla maatilkulla kasvatettuja. Sienet eivät kuuluneet ruokavaliooni. Vaikka pulaa oli monesta asiasta, niin sieniä ei sentään tarvinnut syödä, tuota sota-ajan ruokaa.
Viljoja jalostamalla on niistä saatu satoisampia. Lehmätkin tuottavat enemmän, mutta toisaalta pitäisi keskustella, ovatko niiden jättimäiset utareet jo muuttumassa eläinrääkkäykseksi.
Lauritsa19.03.2017 14:28
Muistan lukeneeni joskus kauan sitten, että vuosisadan alun juustolöydöksestä ei havaittu laionkaan tyydyttyneitä rasvoja. Mutta silloin lehmät kävelivät metsässäkin laitumella ja söivät kortetta järvirannassa. Ensin sikoihin jalostettiin rasvaa, sittenmmin vähärasvaisinta lihaa on possun sisäfile ja ulkofileekin.
Jos syön omasta pihasta poimulehteä, nokkosta ja voikukkaa ja villivatun kevätkärkkiä, mahdanko saada suuhuni luomua?
Meriones20.03.2017 12:40
Juuri luin artikkelin jostain Euroopan maasta, jossa rasvaisia juustoja syövillä ei yllättäen ollutkaan kolesterolia. Muistaakseni epäiltiin että juuston valmistuksessa rasvat muuttuvat... voi tietenkin olla myös lehmien rotu- ja hoitokysymys. Euroopassa kun juustoihin suhtaudutaan vakavasti, ehkä maidon laatu on tärkeämpää kuin määrä.
Meriones20.03.2017 13:52
http://yle.fi/uutiset/3-9510637

Se oli siis Irlanti ja Ylen uutinen. Pitää aina katsoa ettei sivusto ole joku salamainos- tai huuhaaväen juttu.

Sinun tulee olla kirjautunut vastataksesi.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy.