virva14.02.2017 10:11
Onko palstalla kenties muitakin kanojen ja/tai muun siipikarjan kasvattajia kuin Saunu?
(onko kanan kasvatus "anna-tassu-saat-namin" kasvatusta vai sitä, että sen koko saadaan mahdollisimman suureksi?? Pöhkö sana, mutta parempia ei taida olla yleisesti käytössä.)
Jos on, ja Saunullekin, pari kysymystä: montako kanaa sinulla on? Ja kukkokin, tietty? Millainen kesäkanalasi on, entäpä mitä kanat tarvitsevat talvella? Osaisitko neuvoa joitain kirjoja, joista voisin opiskella kanojen hoitoa jo ennen kuin omat kanani siirtyvät hautomakoneeseen?
Olen nimittäin vankentanut päätöstäni hankkia kanoja. Ajattelin neljää, ja kukko niille kaveriksi. Tuttavapiirissäni on hrahlö, joka on tuottanut omien kanojensa alkuemot Hollannista, ja hyvin on kanta kestänyt Suomen talvissa ja suvissa, häneltä tietenkin saan kananpoikien lisäksi neuvojakin. Mutta ei neuvoja ja neuvojia tällaisessa, itselleni ihan uudessa asiassa milloinkaan ole liikaa.
Joten kerro vinkkisi kanankasvatukseen!

virva
"joo, ny se höyrähti sitte kokonaan. Kohta sillä on varmaan lampaita ja pässikin.....?" - tuumisivat naapurini, jos tietäisivät aikeistani. Mutta eivät tiedä. Vielä. Ehkä huomaavat, kun kukko tulee taloon.
saunu114.02.2017 13:44
Mulla on nyt vähän kiireitä, etten ite ehdi paneutua konsteihin. Jotka minulla kyllä on käytössä kaikki. Hyvät ja huonot kanojen (kin) kanssa.
Mutta etsi nyt ens hätään Kirsti Hassisen omat kanat omat munat kirja. Ja kato netistä muutenkin em. Rouvan sivuja. Maatiaismuori blogspot.
Lauritsa14.02.2017 20:24
Hanki ihmeessa suomalaisia maatiaiskanoja. Kukko on todellinen kultaharja ja kanasetkin värikkäitä.
P.S.James Herriotin kirjassa Kaikenkarvaiset ystäväni on hauska juttu kanankasvatuksesta, hyvä ruoka ja tasaiset tavat siinä vasta takaavat kunnolla munia.. Tällä kirjallisuuden alalla on myös hurmaava 20-30-luvun bestseller Muna ja minä, lue sitä kun kanat alkavat käydä hermoille.
saukkomartta14.02.2017 21:33
Serkulla oli kanoja. Munista kuoriutui kukonpoikia. Oli sitten kaksi kukkoa, joista toinen oli se kukko-tunkiolla-kukko. Eräänä päivänä se toinen kukko haastoi pomokukon kukkotappeluun. Kun ihmiset tulivat illalla kotiin, olivat kanat ihan hiljaa orrellaan, piha täynnä höyheniä. Löytyi yksi lähes broilerjauhelihakukkovainaa - ja toinen vainajakukko vähän vähemmillä vammoilla. Haastaja oli voittanut, mutta menehtynyt taisteluissa saamiinsa vammoihin.
virva15.02.2017 08:20
Saunu - kiitos kirjavinkeistä. Etsin eilen - ensin itse netistä täysin ilman tulosta - kirjastovirkailijoitten kera jotain opusta kananhoidosta, ei löytynyt ensin mitään. Jonkun löysivät lopulta, on tulossa kunhan kaukolainana ennättää perille. Onneksi aikaa on vielä, eikä niitä untuvikkoja voi edes luovuttaa ennen tiettyä ikää....nyt on sentäs vasta helmikuu.
Lauritsa - tietenkin huolin ystäväni kananpojat, koska pääsen itse kaikkein helpommalla. En suinkaan ylenkatso tietomäärää ja apua, jonka kananpoikien myötä saan kaupanpäällisiksi. Toki kyseinen ystävä jelppisi, vaikka ottaisin poikaset muualtakin, mutta miksi tuhlaisin aikaa muualta etsimiseen, kun tiedossa on taho, mistä ne saan kuin atteekin hyllyltä. (tosin meidän apteekista monet lääkkeet saa vasta seuraavana päivänä, kun tilaavat ne tukusta. Kun ei kannata pitää niitä kalliita hyllyssä tilaa viemässä ja varaston seisokkia lisäämässä. Sikäli siis onnahtava vertaus.)

virva
Lady15.02.2017 11:13
Olen miettinyt, missä lehdessä luin 1-2 viikkoa sitten lemmikkien ottamisesta. Siinä oli käytetty esimerkkinä kanaa.
Googlaamalla en kyseistä artikkelia löytänyt, mutta ehkä se vielä on kotona lehtipinossa.
Toki hyvässä kirjassa on enemmän asiaa kuin lehtijutussa.
mitte15.02.2017 15:00
Senhän toki jo tiedätkin, että kotitarve/lemmikkikanatkin pitää ilmoittaa maaseutuviranomaisille? Lähinaapurit ovat myös tehneet valituksia kukon kieunnasta, joten kannattaa etukäteen pehmitellä, jos vieressä asuvat
Kapteenska15.02.2017 16:20
Saukkomartan kertomus gladiaattoreiden taistelusta on huiman hauska. Mietin kukkojen nimiä. Hannibal ja Attila tietenkin, mutta päivänpolitiikasta irtoaisi myös sopivia.
saukkomartta15.02.2017 17:26
Kukko tunkiolla -kukko oli Reetu, toisen nimeä en muista. Katselimme jo aikaisemmin, kun Reetu pomotti sitä nuorempaa kukkoa, jolla oli pari omaa kanaa laumassa. Harmittelimve vain, ettei kuolleita kukkoja enää voinut pistää pataan, tunkiolle meni hyvät lihat!
saunu115.02.2017 17:49
Nyt on aikaa kanoista rupatella, eikä minulta niistä jutut lopu. Tosin kirjoittaa en mahdottomasti viitsi, jaksa saati ehdi.
Siis: Minulla on kanoja yli 20, tarkkaa määrää en ole aikoihin laskenut. Ne asuvat ent. navetassa jossa on niin paljon tilaa etten näe kaikkia yhtaikaa ja eihän ne paikoillaan pysy. Navetassa oli ennen miehen lehmät, mutta hän eläköityi niitten lypsämisestä, kanat muuttivat vanhasta ulkosaunasta sinne. Sauna ei ollut pieni sekään (mallas, pellava, jne) mutta kovin hatara eikä siellä voinut pitää tulta enää. Käytin sitten talvipakkasilla joita tuohon aikaan oli koviakin, petroolikamiinaa. Eikä tullut tulipaloa.
Nykysin ei ole niin kovia pakkasia joten minulla on tuolla kattoputkesta roikkumassa sähköinen lämpöpuhallin joka muutaman kerran vrk. puhaltaa 15 min.lämmintä.
Kylmähän sellainen navetta on, mutta kanoille riittää jos vesi pysyy sulana ja olot muuten ovat asialliset. Riittää kuoputettavaa, ruokaa, vettä ja virikkeitä.
Minua harmittaa kun olot ovat jopa niin "luonnonmukaiset" että pikkupoikasina joko emon hautomat tai koneesta ottamani ja käsikesyt tirpat aikuistuessaan eivät enää tule syliin eivätkä muutenkaan näytä minusta paljon piittaavan. Ruokaa sentään tulevat tarkastamaan kun sitä vien.

Mitähän vielä kysyit?
En ole ostanut yhtään kanaa vaan kananomistajaksi olen joutunut. Ensin sain n. 30v sitten lahjaksi kukon ja kanan. Ne olivat silloin jo ikivanhoja mutta elivät meillä vielä monta vuotta ja ihmeellisesti se kana hautoi erään syksyn pakkasilla yhden mustan poikasen ladossa piilossa. Vaikka ei moneen vuoteen ollut muninutkaan.
Olin luullut sen joutuneen pedon kynsiin kun ei sitä viikkoihin ollut näkynyt ja olin vienyt kukon navettaan jossa silloin oli lehmiä ja jossa niillä oli rakentamani talvikoti. Se pieni musta kananpoikanen oli meillä sitten vuosia yksin kun emonsa ja isänsä olivat kuolleet vanhuuttaan. Asui navetassa isossa puusaavissa ja lenteli siellä ja söi kaikki kärpäset, lehmät kun panivat maata se meni niitten päälle lämmittelmään makaili ja nokki siinä myös. Lehmät antoivat sen olla. Ei ollut vielä EUn määräyksiä joka kielsi pitämästä siipikarjaa lehmien kanssa samassa tilassa.

Seuraavaksi muuan työkaverini muutti ja hänellä oli autotallissa 10 kanan kanala. Hän pyysi minua ottamaan ne ja silloin perustin saunakanalan. Ne olivat isoja kanoja ja munivat paljon. Eivät olleet koskaan ennen päässeet ulos joten olivat ihmeissään meillä ensin. Söivät nokkosia ihan himoiten.

Nykykanani ovat melkein kaikki kotoisin tai ainakin sukua erään ränsistyneen kivinavetan kanaparvelle. Muutama vuosi sitten siskoni "määräsi" minut pelastamaan jonkun vanhan koulukaverinsa kanat joita tämä ei masennukseltaan kyennyt kunnolla hoitamaan. Eläinystävänä minun oli lähdettävä siihenkin haasteeseen mukaan.
Laittelin pakettiautooni isoja pahvilaatikoita ja miehen sekä tuttavapariskunnan kanssa läksimme 90km päähän lokakuisena vesisade/kuranroiske iltana. Sieltä navetasta pyydystimme epämääräisen ja lukuisen joukon kanoja laatikoihin. Laskuissa menimme kohta sekaisin enkä sen koommin ole niitä laskenut. Oli pari emoakin tipuineen jotka saimme myös talteen. Kukkojakin tuli vahingossa jokunen vaikkei pitänyt. Silloin oli jo navettamme tyhjä joten sain ne sinne.
Kanani ovat maatiaisa punaisen mustan ja vaikka minkä kirjavia ja kovia hautomaan. Kesällä ne vilistävät ihmeellisiin loukkoihin ulkona ja mistä milloinkin on poikasia pelastettava. Jos emo pääseekin lentämään metrin syvyisestä kolosta eivät poikaset pääse.

Minulla on kanojen joukossa myös 4 kalkkunaa ja hanhipariskunta Sauli ja Meri. Sauli on Salosta kotoisin ja huutaa pahalla äänellä. Meri ei sano juuri mitään. Niillä on oma karsina koska vesilintuina ne suttaisivat kanojenkin vesiastiat mutta kanat kyllä pääsevät niitten puolelle ja sopu on hyvä. Kuten kalkkujenkin kanssa.
Myrskytär15.02.2017 18:26
Silloin kun meillä oli kanoja ja kukko, niin sain paljon hyvää tietoa sivustolta: pikkusiipi.
http://www.siipi.net/index.php/etusivu-pikkusiipi

Voi niitä aikoja!
virva16.02.2017 11:11
Mitte - tiedän toki ilmoitukset ynnä muut vastaavat asiat. Naapureita ei kukonkiekukantaman ulottuvilla ole. - hyvä kumminkin, että otit nämäkin jutut esille.
Saunu - ISOT kiitokset, ja lisää utelen aina joskus, ethän kyllästy. Myrskyttärelle ja kaikille muillekin asiaan osallistuneille kiitokset linkeistä ja kiinnostuksesta. Kunhan kirjaston kirjat löytävät tiensä luokseni, olen taas vähän viisaampi. Ja kunhan tulevien kanojeni emojen omistaja vielä saapuu meille paikan päälle tutustumaan tulevaan kanalaan ja antamaan neuvoja rakennusasioihin (ulkotarha, katettu mutta millä, laajuus, kanalan sisätilojen tarpeet - orret, valot, kaikki) ja muutenkin tukemaan kasvussani kanankasvattajaksi, helpottuu kaikki. Ainakin oma, tällä hetkellä vain kanojen ympärillä lähes vain kanojen tiimoilla pyörivä mieleni.

virva
saunu116.02.2017 15:24
Kanat ovat kyllä ihan kivoja eläimiä, lintuja siis. Viisaita ja oppivaisia kunhan saavat elää luonnonmukaisesti. Eikä niitten ruoka maksa paljon, siinä juuri on monia mahdollisuuksia ellei ihan kerrostalossa asu. Eikä se sentään ole mahdollista. Minulla varmaan olisi kerrostalossakin pari kanaa. Ei kukkoa ettei sen kiekuminen häiritsisi. Ja kyllä, kanan voi opettaa yhtä siistiksi kuin kissankin.
Meriones17.02.2017 00:20
Siskollani on ankkoja. Niiden päätehtävä on syödä puutarhan vallanneita etanoita, mutta ne munivatkin. Ne ovat kovin kiintyneitä isäntäväkeensä ja päinvastoin. Alkuun oli tarkoitus tehdä syksyllä ankkapaistia, mutta ne kaakattivat tiensä isäntäväen sydämiin ja jäivät hyötylemmikeiksi.
virva17.02.2017 10:16
Saunu - mitenkäs ne (tulevat) kanaseni totutan ihmisiin, vai tottuvatko samalla tavoin kuin muutkin kotielukkeet, eli käsittelemällä kauniisti, sylittelemällä ja silittelemällä? Missä vaiheessa uskallan ne päästää turvallisuuden takia tulevasta ulkotarhastaan vapaaksi, valvottuna tietenkin? Siis että saisin ne tarhaansa tai sisälle kanalaan halutessani eikä silloin, kun ne tahtovat/jos ne tahtovat?
Suloisimmissa mielikuvissanihan ne taapertelevat päiväsaikaan vallan vapaina kanoina pitkin pihaa, kukon valvovan silmälläpidon alaisina, yöksi omalle orrelle nukkumaan....

virva
saunu117.02.2017 19:45
Juurikin noin kuten kuvailit. Syöttämällä kädestä herkkuja ne kesyyntyvät ihan issekseen. Ja muutama kana ja kukko tulevat perässä kaikkialle jos vain ei ole aitaa tai verkkoa tiellä.
Kyllä itse huomaat milloin voit ne päästää tarhasta väljemmille vesille. Kanahaukka jopa kotka ja ketun peijakkaat ovat vaaraksi. Kaikkia näitä turjakkeita on ilmestynyt meillekin harmiksi vaikka useamman vuoden saivat kanat olla niiltä rauhassa. Mutta viime kesänä jo oli niistä paljon kiusaa. Kotkan tosin näin vasta nyt talvella, kun se laskeutui pihatielle tonkimaan koiran metsästä siihen kiskomaa peurannahkaa.
Kyllä sinuns suloiset mielikuvasi voivat olla ihan tottakin, miksi ei?
Sinkkupimu _18.02.2017 15:49
Kanojen ruokinta on hoidettava huolella! Tarkoitan, että kanoilla on selkeä ruoka-aika, jonka jälkeen kaikki ylt'ympäriinsä kuopsutellut ruoat on siivottava pois. Muuten sinulla on koht'sillään rottaongelma.

Muistaakseni sinulla on kissoja. Kai ne saavat olla vapaana? Se on hyvä - suorastaan pakollinen - rottaongelman ehkäisijä.

Suosittelen myös koiraa! Paimenkoira, vaikkapa sakemanni kyllä hoitaa kanat aitaukseen tarpeen tullen. Sakemanni on ainoa, joka tehoaa myös kukkoon.

Nimittäin sanonta "hullu kukko" ei ole tuulesta temmattu. Kun kukolle alkaa kannukset kasvaa, se ei epäröi käyttää niitä. Kukko todella käy kimppuun, niin ihmisen kuin haukankin. Sitä luulisi, ettei elukka ruokkivaa kättä pure, mutta niin se tekee.

Se on sitten parasta olla pihassa sopivin välimatkoin käden ulottuvilla milloin luuta milloin harava - mitä tahansa kättä pidempää - kukon hyökkäysten varalta. Ja se koira!

Mistä tiedän... muuttipa kerran pari kaveria maalaisidylli mielessään pois ruuhkasuomesta. Ei mennyt ihan kuin strömssöössä.
Sinkkupimu _18.02.2017 16:03
Aij-juu... Saunu varmasti tietää mistä puhuu, mutta jos ikinä haluat rauhassa kulkea pihassa, tai vaikka juoda pullakahvit puutarhapöydässä, älä ikinä ruoki niitä kanoja kädestä tai muualla kuin kanalassa. Ne ei ole kovin fiksuja, mutta ruoan perään ne oppivat salamana! Aluksi se voi olla söpöä, mutta pidemmän päälle rasittavaa, kun kanat kerjäävät makupaloja ulkopöydässä.
Sinkkupimu _18.02.2017 17:57
Vähän tipoittain tulee mieleeni muistoja kanoista, jotka lopulta haukka vei ja raahausjäljistä päätellen kukon vei kettu...

Haukka muuten menee mitättömänkin pienestä raosta kanaverkolla suojattuun ulkoaitaukseen.

Jos sinulla on marjapensaita varaudu siihen, että marjat menevät parempiin suihin sieltä minne kanat yltävät. Samoin, hyvästi ryytimaa... :D
saunu119.02.2017 05:58
No joo, voihan noinkin käydä. Tosin vihaista tai hullua kukkoa en ole tavannut. Poikani anopilla kuulemma sellainen on ihan varta vasten hankittuna vartioimaan kasvihuoneissaan. Bukarestissa.

Rottia suattaapi tulla. Niihin tepsii valitettavasti kunnolla vain myrkky. Ryytimaan voi aidata. Kanat eivät mene matalankaan aidan yli sinne kunhan aita on ajoissa tehty. Eikä vasta sitten kun ne jo ovat oppineet matoja sieltä hakemaan. Kanat ovat fiksuja, jos ne saavat olla! Kukot jos niitä on liikaa, eivät ole.
seidatar19.02.2017 13:21
Muistan, kun n.30 vuotta takaperin silloin naapurissa asuva sisareni sai pääsiäisenä kanttorilta lahjaksi kaksi kananpoikaa, pikkuisia keltaisia tipuja.
Kiekumaanhan ne rupesivat, kun vähän kasvoivat. Kevään ja kesän ne saivat kuljeskella pihamaalla vapaana ja saivat mennä sisällekin. Varsinkin toisesta tuli oikea sylikukko.
On valokuvakin jossa sisko istuu sohvalla ja kukko makoilee tyytyväisenä sylissä.
Ennen talvea ne vietiin sukulaisten kanaloihin.
Sitä toista kukkoa olivat lapset vähän härnänneet, siitä tulikin vähän vaikeampi tapaus...

Sinun tulee olla kirjautunut vastataksesi.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy.